Teksti: Pauli Jokinen, Helsingin Sanomat, Julkaistu: 31.3.2020
Julius Tallberg myöhästyi töistään Stockmannilla, koska oli uimassa, ja sai potkut. Hän päätti perustaa oman firman, mistä alkoi ennenkuulumaton nousu yhdeksi Helsingin vaikutusvaltaisimmista liikemiehistä.
JULIUS Tallbergin nimi on tuttu monille helsinkiläisille. Stockmannia vastapäätä sijaitsee Tallbergin liikepalatsi, Salmisaaressa on Tallberginkatu ja Lauttasaaressa Tallbergin puistotie. Nimistössä kunnioitetaan Tallbergin suvun, mutta ennen kaikkea Julius Tallbergin muistoa.
Julius Tallberg (1857–1921) oli liikemies, joka omisti muun muassa rakennustarvikekaupan, sementtivalimon ja muurilaastitehtaan. Hän oli aikanaan Helsingin vaikutusvaltaisimpia miehiä ja toimi yli 20 vuotta kaupunginvaltuustossa.
Tallberg perusti myös Pörssiklubin vuonna 1910. Pörssiklubin nykyinen johtaja Michael Nyman on Tallberg-suvun sukuneuvoston jäsen. Hän on Julius Tallbergin jälkeläinen viidennessä polvessa, eikä hänellä oli omakohtaisia muistoja suvun suuresta miehestä. Mutta suvussa Juliuksesta liikkuu tarinoita.
”Isoäitini on kertonut, että Julius oli lämminhenkinen ja positiivinen mies, jolle perhe ja yhdessäolo olivat tärkeitä. Hänen syliinsä sai aina kömpiä ja lapset saivat ratsastaa hänen suuren vatsansa päällä”, Nyman kertoo.
Julius Tallberg syntyi vuonna 1857 Turussa tavalliseen työläisperheeseen. Hänen isänsä oli Kanta-Hämeestä kotoisin ja työskenteli vankilakirjanpitäjänä Kakolassa. Isä kuoli Juliuksen ollessa 13-vuotias ja äidille tuli hätä laittaa lapset töihin turvatakseen perheen toimentulon.
Julius sai työpaikan Julius Torckellin kauppaliikkeessä. Kerrotaan, että Torckell oli hyvä seuramies, mutta huono kauppias, joten Tallberg sai kantaa vastuuta kaupan pyörittämisestä.
”Julius Tallberg nousi myymälässä nopeasti vastuulliseen esimiesasemaan”, Nyman kertoo.
PARIKYMPPISENÄ Tallberg muutti Helsinkiin ja sai paikan Stockmannin kauppaliikkeen rautaosastolta. Siellä hän tutustui rakennustarvikekauppaan, jonka parissa hän teki myöhemmin mittavan elämäntyön. Stockmannilla Tallberg ei viihtynyt kauan ja sai nopeasti potkut. Irtisanomisen syynä oli myöhästyminen, joka johtui Kaivopuiston rannan uintiretkestä.
Tallbergin mielessä siinsi oman yrityksen perustaminen. Hän hallitsi rautakaupan ja etsi kumppaneita rakentajien joukosta. 1800-luvun lopulla Helsinkiä rakennettiin vauhdilla ja markkinat kävivät kuumina. Tallberg lyöttäytyi yhteen rakennusmestari Elia Heikelin ja arkkitehti Constantin Kiseleffin kanssa. Hän oli yhteisen yhtiön osakas ja hänen aloitteestaan yhtiöön perustettiin rakennustarvikkeiden kauppa.
Pian Tallberg lunasti koko yrityksen itselleen. Hän oli noin 30-vuotias, kun hänen yrityksestään tuli kaupungin johtava rakennustarvikeliike.
”Hän oli hyvin ahkera. Vaikka hän oli liikkeen johtaja, hän aloitti aamut myymällä torilla nauloja”, Nyman tietää.
Tallberg perusti sivumyymälöitä muihin kaupunkeihin ja vuonna 1899 avattiin Aleksanterinkadun varrelle Tallbergin liikepalatsi, jonka kivijalassa oli myymälä ja ylemmissä kerroksissa toimistotiloja. Nykyään rakennuksessa toimii muun muassa Hard Rock Cafe -ravintola.
ALEKSANTERINKADUN liiketalo oli Tallbergin yhtiön näkyvin osa, mutta hän teki rautakaupan ohella paljon muutakin. Hän muun muassa rakennutti taloja Katajanokalle, Eiraan ja Töölöön. Tallberg perusti myös maan ensimmäisen sementtivalimon. Lisäksi hän rahoitti muiden liiketoimintaa.
Tallberg oli köyhistä oloista kotoisin ja kenties siksi hän halusi kohdella työntekijöitään hyvin.
”Työntekijöille järjestettiin aina kesäjuhlia ja joulujuhlia. Hän perusti työntekijöille eläkekassan, jotta näiden tulevaisuus olisi turvatumpi. Hän oli monessa asiassa edelläkävijä, josta nykypäivän yritysjohtajien pitäisi ottaa oppia”, Nyman toteaa.
Tallberg on olennainen osa Lauttasaaren historiaa. Kaupunginvaltuutettuna hän halusi, että Helsinki hankkisi omistukseensa Lauttasaaren, silloisen Drumsön. Päätöksenteko takkusi, ja vuonna 1911 Tallberg osti saaren Wilhelm Wavulinin perikunnalta. Hänen tarkoituksenaan oli myydä osakkeet kaupungille samalla hinnalla, kun aika ostopäätökselle olisi kypsä. Kaupunki ei kuitenkaan nähnyt tarpeelliseksi saaren ostamista, jolloin saari jäi Tallbergille.
”Huvilakaupungit olivat ajan trendi. Sellaisia oli muun muassa Kulosaaressa ja Kauniaisissa. Tallberg halusi Lauttasaaresta samanlaisen”, kertoo Ville Elomaa Lauttasaari-Seurasta.
Tallbergin aloitteesta saarta ryhdyttiin kaavoittamaan huvilakaupungiksi. Sinne perustettiin hevosvetoinen raitiovaunulinja ja rannalle nousi merikylpylä ja kasino-ravintola. Tallbergin hankkima Drumsö-höyrylautta liikennöi Ruoholahdesta Lauttasaareen. Tallberg toteutti jopa katuvalaistuksen parin kilometrin matkalle lauttarannasta Kasinonrantaan.
”Tallbergit ovat tehneet Lauttasaaressa paljon yleistä hyvää. Yhtiön ansiosta muun muassa urheiluseurat ja VPK ovat saanet toimitiloja”, Elomaa sanoo.
Tallbergin omistama Lauttasaaren kartano oli saaren sydän. Nykyisin kartano on Koneen Säätiön omistuksessa, ja Elomaa vetää siellä opastettuja kierroksia.
”Kartano on välillä ollut huonossa kunnossa, mutta nyt se kukoistaa. Rakennus on entisöity ja seinistä on kaivettu esiin vanhoja koristemaalauksia.”
Julius Tallberg ei saanut Lauttasaarta myytyä Helsingille kohtuulliseen hintaan, mutta vuonna 1946 saari liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa.
PERHE oli Tallbergille aina äärimmäisen tärkeä. Työkiireistä huolimatta hän vietti paljon aikaa perheen ja suvun parissa. Usein yhteisiä hetkiä vietettiin Lauttasaaressa. Perheen lisäksi urheilu ja meri olivat lähellä hänen sydäntään, ja Lauttasaaren ympärillä avautui oivalliset purjehdusmeret. Hänen pojistaan tulikin innokkaita purjehtijoita. Gunnar ja Bertil Tallberg kuuluivat Lucky Girl -veneen miehistöön, joka voitti pronssia Tukholman olympialaisissa 1912.
Julius Tallberg oli ensimmäinen henkilö itsenäisessä Suomessa, jolle myönnettiin kauppaneuvoksen arvo. Hän kuoli vuonna 1921 sydänkohtaukseen ollessaan hoitamassa terveyttään Saksassa Bad Nauheimissa. Juliuksen jälkeen yhtiön johtoon tuli Gunnar ja sitten Bertil. Nykyään Tallberg-yhtiöt harjoittaa kiinteistösijoittamista.
Tavallisille kaupunkilaisille Tallbergin näkyvin perintö lienee Kolmen sepän patsas, jonka kuvanveistäjä Felix Nylund on toteuttanut Tallbergin liiketalon edustalle. Patsaan on lahjoittanut kaupungille Pro Helsingfors -säätiö, joka hankki sen Tallbergin rahalahjoituksen turvin.
