Yritysten kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) edellyttää vuoden 2024 alusta, että suuret yritykset raportoivat sosiaalisista ja ympäristötoimistaan sekä niiden vaikutuksista ihmisiin ja luontoon. Yritysten on suunniteltava esimerkiksi, miten niiden liiketoimintamallissa ja strategiassa huomioidaan ilmasto- ja muut kestävyysriskit sekä ilmastoneutraaliin talouteen liittyminen. Yritysten tulee raportoida nämä asiat ESR-standardin mukaisesti (European Sustainability Reporting Standards).
CSRD muuttaa perusteellisesti Tallbergin tiedonantovaatimuksia
CSRD:n yleistavoitteena on edistää yritysten vastuullisuustyötä. Yritykset pystyvät siten ymmärtämään laajemmin vaikutuksensa, riippuvuutensa, riskinsä ja mahdollisuutensa vastuullisuuteen liittyen ja toimimaan niiden mukaisesti. CSRD-direktiivin implementoinnin kautta yritykset voivat lisätä toimintansa joustavuutta, kehittää strategiaansa, vahvistaa hallintoaan sekä tunnistaa ja hallita riskejään. Direktiivissä on kyse paljon laajemmasta muutoksesta kuin vain raportoinnista. Kyse on vaikutusten ja niihin liittyvien taloudellisten riskien ymmärtämisestä. CSRD:n myötä tulemme saamaan yrityksistä ja arvoketjuista aivan uudenlaista tietoa, jonka avulla niitä voidaan arvioida.
Direktiivin taustalla ovat EU:n tavoitteet, kuten vihreä kehitys ja kestävä rahoitus tavoitteenaan mm. ohjata pääomat kestäviin investointeihin ja sijoituksiin. Siksi EU haluaa kehittää yrityksen kestävyysraporttien merkityksellisyyttä ja vertailukelpoisuutta.
Kestävyystiedot raportoidaan Tallbergin toimintakertomuksessa
Kestävyysraportoinnin merkitys nousee korkealle. Jatkossa kestävyystiedot raportoidaan osana toimintakertomusta. Hallitus allekirjoittaa kestävyysraportin tilinpäätöksen tapaan. Yritysten kestävyystietojen luotettavuus paranee, kun raportit laaditaan yhtenäisen viitekehyksen mukaan ja ESG-tiedot on varmennettava.
Suora tai epäsuora raportointivaatimus
Kestävyysraportointivaatimukset tulevat koskemaan merkittävää määrää yrityksiä joko suoraan tai epäsuorasti esimerkiksi toimitusketjujen ja alihankkijoiden kautta. Kestävyysraportointi ja vastuullisuusasiat tulevat vaikuttamaan myös entistä vahvemmin pk-yrityksien toimintaan.
Raportointi laajenee asteittain
Vuodesta 2025 alkaen velvollisuus laajenee listattuihin ja listaamattomiin yrityksiin, joilla täyttyy vähintään kaksi alla olevasta kolmesta ehdosta:
- taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa
- liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa tilikauden aikana
- palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.
Raportointi on tehtävä vuodesta 2026 alkaen.
Tallbergilla kaksoisolennaisuusanalyysi on jo tehty ja roadmap viitoittaa tien kohti toimenpiteitä
Sekä datan että päästölaskelmissa käytettyjen tietojen tulee olla jäljitettävissä ja laskelmien tarkastettavissa.
Kestävyysraportin laatimisen perustana on ns. kahdenkertainen olennaisuus. Tällä tarkoitetaan kahdensuuntaisia vaikutuksia: yrityksen vaikutukset kestävyysseikkoihin ja kestävyysseikkojen vaikutukset yritykseen.
Kestävyysraportointiin valmistautuessa on tärkeää tunnistaa varmennuksen vaikutukset yrityksen sisäisiin prosesseihin ja aikatauluihin.
Tallbergin strategia ja hallitukset kestävyystyön ytimessä
Kestävyysraportointidirektiivi painottaa johdon roolia sekä kestävyyttä osana yrityksen strategiaa. Keskeisenä osana kestävyysraportointia on yhtiön liiketoimintamallin ja -strategian tiivistelmä ja kuvaus toimintaperiaatteista kestävyysasioissa. ESG-asiat nousevat aiempaa voimallisemmin strategiaan ja hallituksen sekä tarkastusvaliokunnan agendalle. Hallituksen luonnollisena roolina on johtaa yrityksen kestävyyttä. Kestävyysraportointi tarvitsee yritysten sisälläkin selkeän prosessin, sillä se yhdistää vastuullisuuden, taloudellisen raportoinnin ja viestinnän toiminnot.
”Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj on laatinut vuosittaisen vastuullisuusraportin jo vuodesta 2022 lähtien, mutta CSRD-direktiivin myötä tulemme laajentamaan raportointia koskemaan koko Tallberg konsernia, ja tähän halusimme varautua ajoissa”, kertoo Tallberg konsernin talousjohtaja Christoffer Wiklund.
”CSRD-raportointiin liittyen olemme tehneet kaksoisolennaisuus- ja ESRS GAP-analyysin, jossa selvitimme meiltä edellytettävät tiedot, jotta varmistamme, että tuleva raportointi on CSRD-direktiivin mukainen”, kiteyttää Wiklund.
